olen yhä sateessa
lämmin sade on viimein poissa
tämä on kylmää, pimeää sadetta
sen pisarat ovat surun kyyneliä
osuu, räjähtää rantakiveen
vaikertaa, itkee ikäväänsä
tuhansia värejä syksyssä
tänään näin niistä yhden
syvänsinisen helmen,
sinun ihosi, katseesi, hymysi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
!!!
synkät tuntemukset
valitettavan tuttuja !!!
Hyvä runo
Kiitos =)
Kirjoita jotain muuta
kuin riivattu synkkyys -
ahdistaa tämmönen ;/
tosi koskettavia, pidän niistä..
Todella hieno runo. Osasit pukea tunteet sanoiksi, joita en itse osannut.
Lähetä kommentti