valokuva, reunasta revennyt
kuin muisto, ohikulkenut nainen
hymyilee, vielä katsoo taakseen
kesäyön tuulahdus kaukaa
siinä ei ole enää mitään
ei mitään mitä osaisi katsoa
revenneissä muistoissa
ei osaa katsoa, näe itseltään
valokuva, reunasta revennyt
kuuluu laatikkoon, osa muistoa
osa sitä mitä olen nyt
mutta silti poissa tavoittamattomissa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Valokuva,
reunasta revennyt..
Hyvä oli.
Muistot.
Jonnekin kadonneet,
ja kuvissa silti läsnä.
Ainakin häivahdys menneestä.
Lähetä kommentti