tiistai 18. syyskuuta 2007

Anna uskoa minuun

ikkunani
pieni portti elämään
syksyn lehdet, sirot kasvot väkijoukossa
juokset jo junaan
vilkutat, emme ehdi edes hyvästellä
sulkeutuu taivaankansi
viiltää purppuran avaruus

2 kommenttia:

SailingRainyBoat kirjoitti...

Kaunis runo

Anonyymi kirjoitti...

hyvin kaunista... runosi toi mieleeni paljon kauniita ja kipeitä muistoja monen vuoden takaa.